Diabetes

Monella teistä on varmaan ainakin jonkinlainen käsitys tai kuva mitä diabetes (tai sokeritauti) sinäänsä tarkoittaa mutta monikaan ei varmaan tiedä sen tarkemmin taudista, hoidosta tai mitkä asiat vaikuttavat verensokeriin. Tällä kertaa painotutaan urheilun sijasta itse tautiin, sen hoitoon ja sen vaikutuksiin. Toivottavasti monelle avautuu tämän kautta vähän enemmän minkälaisen taudin kanssa tulen olemaan käsi kädessä loppuelämäni.

Yleistä:

Diabetestähän voidaan siis lajitella useampaan erityyppiin:

- 1 ja 2 tyypin diabetes (itselläni siis 1-tyypin diabetes) - lue lisää: DIABETESLIITTO

- raskausajan diabetes

- sekä muita useita tyyppejä, joita kaikki käytännössä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö joka huomataan kohonneena verensokerina

Itselläni oleva ykköstyypin diabetes onkin Suomessa suhteelliseesti yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa ja muistaakseni Norja tulee tässä hyvänä kakkosena.

Diabeteksessä siis verensokeri nousee liian korkeaksi kun ravinnossa olevat hiilihydraatit eivät pääse verestä solujen käyttöön, koska haima ei tuota insuliiniä tarpeeksi (tai ei ollenkaan). Insuliini on siis ns. avain soluihin glugoosille ja ilman sitä verensokeri kohoaa.

1-tyypin diabeteksen syntymekanismia ei täysin tunneta ja voidaankin sanoa, että se voi olla yhtä hyvin perinnöllisten kuin ulkoisten asioidenkin seuraus tai molemmista johtuvaa.

Vaikutukset ja mahdolliset seuraukset

Yleisiä diabeteksen oireita ovat erittäin suuri janon tunne, jatkuva pöntöllä ravaaminen, laihtuminen ilman syytä sekä väsymys. Itselläni huomasin jotain olevan vialla, kun en saanut Japanissa kisamatkalla olessani, janoani tyrehdytettyä millään. Jano oli aivan holtiton ja pystyin juomaan aivan uskomattomia määriä ja siltä minua janotti jatkuvasti. Huomasin myös luonnollisesti myöhemmin, että painoni oli tippunut noin 2 viikon aikana (mahdollisesti pitemmällä aikavälillä) reilut 6kg. Nyt myöhemmin ajateltuna ihme, että en tajunnut sitä kuin vasta puntarilla käytyäni. Myös ennen sairaalaan menoa huomasin, että vasen nilkka, sekä varpaat olivat lähes tunnottomat ja en pystynyt liikuttamaan varpaitan enkä nostamaan jalkaterääni lähes lainkaan (pohjehermon halvaantuminen oli diagnoosi, joka on johtunut korkeasta verensokerista)

Mikäli diabetestä ei hoideta ja verensokeri on korkealla (hyperglygemia) pitkän aikaa voi se aiheuttaa erilaisia kudosvaurioita, silmävaurioita, hermosairauksia, ongelmia munuaisten toiminnassa sekä erilaisia sydän ja verisuonitauteja sekä jalkojen verenkiertohäiriöitä. Mikäli verensokeri on on yleisesti korkealla pitemmän aikaan, lisää se riskä sairastua myöhemmin moniin sairauksiin. Jos diabetestä ei todeta ajoissa(tai sitä ei hoideta) ja verensokerit pääsevät olemaan hallitsemattomasti korkealla pitkän aikaa, voi tämä aiheuttaa kehoon happomyrkytyksen joka voi käytännössä olla hengenvaarallinen. Esimerkiksi eräs tuttu, jolla myös 1-tyypin diabetes, joutui osittain opettelemaan kävelemään uudelleen. Korkeaa verensokeria voi olla sinäänsä osittain hetkellisesti hankala huomata, joten verensokerien mittailu säännöllisesti onkin tärkeää.

Toisaalta taas mikäli verensokeri tippuu alas (hypoglygemia), voi tämä johtaa tajuttomuuteen ja jopa aina kuolemaan saakka. Matala verensokeri on huomattavasti helpompi tunnistaa itsellä, sillä se aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, näön hämärtymistä, kylmää hikea sekä sydämmen tykytyksiä. Tunne on yleisesti hyvin epämiellyttävän kun verensokerit laskevat liian alas. Myös muita oireita voi esiintyä, mutta itse olen tunnistanut näistä oireista matalan verensokerin todella helposti.

Verensokeri ja sen vaihtelu

Normaali verensokeri tulisi olla noin 4-8 mmol/l. Itselläni verensokerit olivat 36, kun ne mitattiin sairaalassa, ja onkin sisäänsä ihme, että olin vielä omilla jaloillani siellä ja muuten oloni oli mielestäni normaali.

Verensokeriin (ja insuliinin käytettävään määrään) vaikuttavat monet tekijät, kuten stressi, adrenaliini, hormonit, urheilu sekä sairaudet. Jokaisella vaikutukset ovat yksilöllisiä ja näenkin suurimpana haasteena löytyy eri intensiivisiin urheiluihin sopivat hiilihydraatti ja insuliinimäärät. Yleisesti urheilu vähentää insuliinin tarvetta, sillä solut avautuvat hiilihydraateille urheilun vaikutuksesta.

Jos esimerkiksi käyttäisin 2 yksikkö insuliinä normaalisti tasapainottamaan noin 26 hiilihydraatin aiheuttaman verensokerin nousun, niin erittäin intensiivisen urheilun jälkeen voin jättää nämä 2 yksikkö ottamatta (pitkäaikainen insuniili vaikuttaa taustalla). Jos taas vastaavasti ottaisin nämä 2 yksikkö insuniilinä niin luultavasti verensokerini romahtaisi aivan liian alas, tai vaihtoehtoisesti minun pitäsi syödä tupla tai tripla annos hiilareita, kompensoimaan insuliinin määrä.

Taudin hoito:

Diabeteksen hoidon tavoitteena on aina tietenkin saada verensokerit lähelle normaalia tasoa. 1-tyypin diabetestä hoidetaan aina insuniilipistoksilla ja näitä on käytänössä otettava koko loppu elämä. Itselläni on käytössä niin pitkävakutteista insuliinä (pistettävä 1-2 kertaa päivässä ja tämä vaikuttaa yöllä ja aterioiden välissä) kuin lyhytvaikutteista insuliiniäkin (ruokailun yhteydessä kompensoimaan syötyjä hiilihydraatteja). Muita mahdollisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi insuliinipumppu joka säätelee insuniilin määrää kehoon automaattisesti. Tähän ei itselläni ole sinäänsä kiinnostusta, sillä esim jääkiekko ja alamäkiluistelu ovat sen verran fyysisiä lajeja, että en halua mitään mahdollisesti rikkoontuvaa laitetta roikkumaan kehooni ja luotan enemmän omaan kykyyni löytää oikean suhteen insuliinin, ruokailun ja urheilun osalta.

Kuten tuossa aiemmin jo mainitsin, insuliinin määrä on riippuvainen syödyistä hiilihydraateista ja tämän lisäksi siihen vaikuttaa mm. urheilu, stressi, adrenaliini, terveys kuukautiset jne. Onkin tärkeää löytää tasapaino insuliinin, urheilun ja hiilihydraattien kanssa, sillä verensokerin suuret vaihtelut eivät luonnollisesti ole suositeltavia. Urheilu tuokin omat haasteensa hoitoon ja sen vaikutukset voi oppia vain ns. kantapään kautta, sillä eri intensiviteetin suoritukset vaikuttavat aina eri tavalla ja kaikilla yksilöllisesti. Esim adrenaliini voi nostaa verensokeria hyvinkin paljon, ja jos tätä lähtee korjaamaan insuliinillä alas, voi verensokeri romahtaa aivan liian alas. Oman kehonsa tunteminen onkin erittäin tärkeää taudin hoidossa ja jokaisella on löydettävä itselle sopiva tapa sovittaa yhteen urheilu, insuliini ja hiilihydraatit.

Verensokerin keskiarvo päivittäin mitausten perusteella

Ruokavalio:

Kuten yleisestikkin, olisi suositeltavaa syödä mahdollisimman säännöllisesti ja monipuolisesti, jotta verensokerin säätely on helpompaa. Tämä on myös terveyden kannalta yleisesti terveellisempää, kun keho saa ravintoa tasaiseen tahtiin, eikä vain esim järkyttävän kokoista lounasta kerran päivässä.

Ruokavalio tulisi luonnollisesti olla myös hyvin kasvispitoista ja hiilihydaattien määrää koittaa säännöstellä sopivasti insuliinen kanssa, jotta verensokerin ylös alas heilahteluita ei tulisi suotta. Hiilihydraatteja olisi suotavampaa saada tärkkelyspitoisista ruoka-aineista suorien sokereiden sijaan. Tälläisiä ruokia ovat mm puuro, perunut jne. Suorat sokerit nostavat veresokeria nopeammin ja niiden vaikutusaika on myöskin nopeampi. Suorat sokerit (karkki, hunaja, rusinat, hedelmät) ovatkin siis hyviä nostamaan verensokeria nopeasti jos verensokeri pääsee valahtamaan liian alas. Itselläni onkin aina saatavilla näitä nopeasti vaikuttavia hiilihydraatteja siltä varalta, että verensokerit pääsisivät liian alas tai niitä ei olisi saatavilla jostain syystä muista syistä nopeaa.

Hiihihydraatit imeytyvät myös kehoon eri tavalla riippuen mm. siitä mitä niiden kanssa syö samaaikaisesti. Esimerkiksi rasvainen ruoka vaikuttaa niin, että hiilihydraatit imeytyvät hitaammin ja niiden vaikutus verensokerissa näkyy vasta pitemmän ajan kuluttua.

Moni vasta sairastunut diabeetikko ajattelee varmaan, että kaikkien hiilihydraattien syöminen on lopetettava ja niitä on välteltävä. Tämä on kuitenkin aivan väärä kuvitelma, sillä hiilihydraattien määrää kompensoidaan suoraan käytettävällä insuliinien määrällä ja hiilihydraatteja on luonnollisesti saatava. Itsekkin alussa koitin jostain syystä syödä mahdollisimman vähähiilihydraattisia ruokia ja söinkin varmaan aivan liian yksipuolisesti. Nyt kun aikaa on hieman kulunut, olen palannut enemmän normaaliin ruokavalioon vaikka siltikkin luonnollisesti aina tarkistan hiilihydraatit jokaisesta ruuasta (tai arvioin parhaan tietoni mukaan), jotta saisin verensokerin pidettyä toivotulla tasolla.

Diabetesliiton sivuilla on näppärä taulukko mistä voi katsoa hiilihydraattien määriä eri ruuista - suosittelen ihan kaikille muillekkin kuin diabetekoilla - avautuu klikkaamalla - HIILARITAULUKKO

Minun verensokeriarvoja, insuliinen käyttöä ja urheilusuorituksia voi seurata tämän linkin takaa (excel taulukko). Päivitelen sitä aina sillon tällöin mutta tarkoitus on taulukoida kaikki mittaukset, insuliinen käyttö sekä urheilu tuonne. Voi näyttää hieman sekavalta noin alkuun mutta taulukko onkin lähenni itseäni varten ja omaan käyttöön näin alustavasti. Klikkautuu avaamalla perässä olevaa  linkkiä - MITTAUKSET JNE