Kohti talvea

Blogin kirjoittaminen ollut nyt hieman jäissä tässä tovin verran, joten aika kaivaa sulkakynä ja mustopullo piirongin laatikosta esiin jälleen.

Talviurheilukausi on nyt ollut ohi jo useita kuukausia (noin 5kk viimeisistä kiekkotreeneistä) ja katseet on jo hyvin siirretty kohti tulevaa talvea ja talven aktiviteettejä.

Kirkkoniemi ei sinäänsä tarjoa minkäänlaisia lajikohtaisia treenimahdollisuuksia, sillä meillä ei ole skeittipuistoja tai ramppeja ja jäillekkin pääsen vasta kun pakkaset saapuvat ja ulkojäät on saatu hiottua luisteltaviksi (mikä on yleensä marraskuun lopulla tai joulukuun alussa). Vaihtoehtona on käydä pyörähtämässä Ivalossa jäillä silloin tällöin mutta sinnekkin matkaa tulee kevyet 250km suuntaansa, joten joka viikkoista hommaa siitäkään ei kehtaa missään nimessä ottaa.

Tuossa kun talven aikana jäi taas kuntosalit aika vähälle ja taidettiinkin mennä marraskuun lopusta tuonne toukokuun alkuun noin 1kerta/2viikkoa tahdilla keskimäärin. Siinä ei nyt ei saa kuin jotenkin ylläpidettyä vähäistä kuntoa. Eli siis aika nollista sen osalta kesään tuli lähdettyä. Kesän aikana nyt lähinnä tullut keskityttyä aerobisin kunnon ylläpitoon ilman sen suurempia stressejä mistään. Lähinnä tullut vedettyä fiilispohjalta niin tennista, juoksua kuin pyöräilyäkin ja salilla tullut pyörittyä myös muutamia kertoja silloin tällöin.

Vuorilla täällä on ihan näyttävät maisemat välillä

Vaellus / juokstreenin saldoa

Motivaatio oli ehkä tuossa osittain kesän aikana kateissa mutta nyt motivaatiota on taas alkanut löytymään ja tavoitteena vetää vähintään se 5 treeniä viikossa, joista mielellään 3 punttia treeniä ja 2 aerobista treeniä. Ventyttely olisi kyllä hyvä taas aloittaa ennen kiekkokautta, jotta paikat pysyisi kunnossa. Mutta tämän ikuisuus kysymyksen kanssahan sitä on paininut joka vuosi.. mutta jospa sen saisi viimein aloitettua kun tänne sen sanoksi pukee myös.

2018 vuoden treeni/kisasaldoksi tuli yhteensä kiitettävät 195 suoritusta,  joten jospa tänä vuonna lähdetään siitä että 200 urheilusuoristusta on rikottava ja diabetes on motivaatioa, ei hidaste missään nimessä. Haluankin näyttää, että tämä tauti ei vaikuta siihen miten voin treenata ja että diabetes ei rajoita elämääni millään tavalla. Kaikkihan tämä on vain itsestä kiinni ja siitä miten pystyn hallitsemaan elämääni taudin kanssa. Jollekkin diabetes voisi olla ”este” tai tekosyy siihen, että ei voi tehdä mitään tai, että voi jättää hyvällä omalla tunnolla urheilun pois elämästi. Omalta osaltani tauti ehkä motivoi vielä liikkumaan entistä enemmän, sillä urheilulla on positiivisia vaikutuksia niin taudin hoitoon, terveyteen ja mahdollisiin sairauksiin, joille diabetes altistaa myöhemmin elämässä.

Tällä hetkellä treenejä alla vuodelle 2019 on jo 137 kappaletta, joten jos 200 treenin tavoitteen haluaa täyttää niin vielä vaaditaan keskimäärin noin 3,7/treeniä/viikko. Joten aktiivinen syksy täytyy vielä pitää, jotta 200 treenin kokonaistavoitteeseen päästään.

Motivaatiota tuijottamassa

 SOME:

* Instagram *

* Facebook *